Syksyn tuntua..

Syys-huomenet..

On vieriny tovi niin että en oo saanu aikaseksi, tai oikeastaan jaksanut kirjoitella tänne mitään. No, alkuunsa se alko siitä että tietokone taas otti ja hajos.. Ja kännykällä kun on niin kovin hankalaa kirjoitella, niin jätin sitten suosiolla blogin hautuun. Toisekseen kuten kerroin, istahdin koulunpenkille, ja viimeiset kaksi viikkoa olen ollut t ö i s s ä, tehnyt vuoroa paikallisessa vammaisten palvelutalossa.Voin sanoa että huikeat kaksi viikkoa on takana.. Tosin olen ehkä väsyneempi kuin koskaan, mutta oon saanu tavata uusia kivoja ihmisiä, ja oon saanu viettää aikaa muualla kuin kotona. Hienoo aikaa, ja olihan se jollain tavalla terapeuttistakin. Mutta koneella ei oo jaksanu istua ollenkaan ( sain siis tässä välissä taas jo uuden koneenkin ), iltavuoron jälkeen on saanut kaatua suoraan sänkyyn, ja aamuvuoron jälkeen on ollu aikalailla sama meininki. Eilen oli töissä arviointi, ja nin äkkiseltään uskaltaisin sanoa että meni ihan kivasti.. Musta on välittyny lämmin tunnelma, jesss !! Mutta töistä sain irti siis kaiken uuden ohella myös jumalattoman flunssan. Eilen piti päivä jättää kesken, ja se oli varsin oikee ratkasu, koska vaikka eilen meni ihan päivä maatessa, niin tänään pää on kuin haminankaupunki, ja nenä on tukossa hiusjuuria myöten. Ehkä tää kuitenkin tästä..

Meillä on nyt siis myös akvaario, sammakoineen ja kaloineen.. Oon ehkä siitä jo maininnutkin. Se on kyllä melkosen piristävä kapistus.. ja sanottakoon että toimii myös hyvin syksyisenä tunnelmavalona.. On meinaan illat jo ihan säkkipimeitä.. sysky on kyllä varsin selkeesti läsnä, hyytävän kylmää, vesisadetta ja tuulta. Mutta en valita, sillä syksy on ihan mun juttu, talvi sitten ei niin olekkaan, että en niin siitä lumen tulosta ehkä kuitenkaan välittäs. Mutta kuulunee pakollisena osana tähän suomen vuodenaikojen vaihteluun.. Kynttilät sais kaivaa jo esille, mutta viellä ei tässä kaiken tohinan keskellä oo saanu aikaseks. Ei oo kerenny oikeestaan ajatteleen mitään tässä rytäkässä. Mutta ehkä tänään, jos sais flunssan kanssa vähän siivoiltua ja vois sitten pistellä poltellen jokuset kynttillät tossa iltasella.. Mistä siis tulikin mieleeni, että hiljattain, niin, no viime maanataina vietettiin myös kuolleiden lasten muistopäivää. Äidin kanssa siitä juttelin, eikä olla kummatkaan sellaista ennen tiedetty olevankaan..Mutta eipähän sitä oo tavallaan ollut milläänlailla " tarvetta " kyseiselle päivälle. Mutta ihana ajatus, että on ihan oma päivänsä ikävälle ja ajatuksille. Me sytytettiin tuolloin kynttilä kotona Kaapolle, ja lasten kanssa sovittiin että mennään kappeliin viemään kukkanen ja kynttilä sitten kaikki yhdessä. Kaapo on ollu kovasti mielessä tässä taas viimeaikoina kun illat tosiaan on pimennyt, ja moni on saanut tässä vauvan... facebook täyttyy ihanista vauvankuvista, ja välillä kyllä vähän harmittaa katella.. Tai ei harmita, mutta väkisin tulee mieleen että miks mä en saanu.. Tosin, turhaahan sitä on pohtia. Ja, sainhan mäkin.. Hiukan vaan eri tavalla mitä odotin.

Mutta että niin... huhhu, tässä on edessä viikonloppu ja saa tosiaan vaan maata, tuntuu että ei oo sohva juurtunu takapuoleen enään pitkäänaikaan..  :D  

Mutta että maanantaina jatkan taas koulun penkillä ja tiistaina alkaa tää koulujuttu sitten hahmottuun ehkä hippasen paremmin, jatkuuko,ei jatku jne. Kyllä se vaan elämä on aina mysteereitä täynnä.. Mutta että palailen tänne kyllä, taas paremmalla ajalla. Nautiskellaan syksystä ja ihanista väreistä tuolla ulkona, ehkä ne on pienten taivaanrannanmaalareiden aikaansaannoksia <3