Ja niin alkoi elämäni raskain matka, kun Enkeli tuli vierelleni pukeutuneena mustaan, ja haki taivaaseen mukaansa jo täysiaikaisen vauvani. " Muista, että olet aina ajatuksissani, vaikka käteni ei riitä ottamaan sinusta kiinni, ja halaamaan " Kaapo Henri Johannes <3 Terveiset sinne taivaaseen tv. Äiskä
tiistai 30. heinäkuuta 2013
Sadepäivä
Tiistai alkaa sateella ja teellä, uudesta raitamukista.Parhautta.Eilinen menikin sitten kiven alle, kiitos kovan migreenin ja pahoinvoinnin. Saa nähdä jatkuuko vielä.. Kun on yönsä nukkunu vessanlattialla, voin todeta että paremminkin on nukkunu ja selkä on ihan jumissa. Aina jotain?
Eilen kuitenkin tuli takas kauan jo kaivattu kuivuri.. Vielä ei oo keretty kokeileen,että onko mitään eroa entiseen, savun hälvettyä,tarkistetaan kytkennät? Pakko siis ehkä tänään pestä pyykkiä, että voi soitella takas ja valittaa jos ei ookkaan kunnossa.
Ulkona tosiaan sataa vettä ,sato jo eilen.Mutta se sopii kyllä. Mielummin vesisade kun paahtava kuumuus.Eilen koitti hakee ukkostakin,mutta täällä harvemmin kunnolla rytisee.
Koirallakin on sitten juoksut. Ne alko perjantaina, tai ainaki sillon siihenn havahduin.Ensimmäiset juoksut meillä, joten vähän ollaan tutkalla ja katellaan mitä tapahtuu. Oon miettiny noita juoksuhousuja, ja miettiny että mahtaisko se sellasia pitää.Tosin, kovin vähän ainakin vielä on sotkua ollut,mutta mahtaako se siitä vielä innostua?Mene ja tiedä.. Koira on kovin hellyyden kipeä, inisee,vinkuu,haukottelee ja on jokseenkin levoton ... ja toisaalta sitten taas makoileekin paljon. No.. Ystäväni tossa sitten tokas, että odotettavissa voi olla valeraskautta ja sen sellaista, joten google on ollut kovassa huudossa.Jospa ei tulis, ja entäs sitten jos se tuleekin? Kessulla on nyt elämänsä toiset juoksut.. Haavaissa olis leikkauttaa se, ennen seuraavia.Eläinlääkäri kerto että juoksujen puoliväli ois sopiva aika ja kesäkin on huono ajankohta kuumuuden ja uimisen takia.Mutta jos sitten talvella?Meillä kun ei kuitenkaan pennut oo näköpiirissä. Ei koiralla, eikä vissiin meillä muillakaan :D
Meillä mies-ihminen haaveilee sienistä.Vihjas että voitas mennä kattoon jos metsästä jotain löytys. Hmm... Oon kai viimeks koulun biologian tunnilla nyhtäny maasta jotain sieniä, joten ihan heti en kyllä innostunu. Mistä niistäkin tietää mikä on hyvä ja mikä ei. Googlen kanssa tuolla sitten painellaan pitkin metikköö? Vissiin.Enkä mä kai osaa niistä mitään tehäkkään,kun en itse oo koskaan tykänny. Tai en tiiä tykkäsinkö jo, mutta kuuluisat lapsuudenaikaset traumat on päällä, ja en ihan heti ja hevillä kyllä menis siihuni laittaan. Äitillä kun oli tapana piilotella niitä millon mihinkin ruokaan, yleensä lihapulliin. Montakohan vuotta oli pakko aina kaivella nekin auki ja kattoo mitä ne sisältää. Ihan hävettää myöntää mutta näin se meni :D Omille lapsille ei sitten ookkaan tullu piiloteltuu mitään, sen verta oon oppinu että ei kannata, jos ei meinaa saada elinikästä kammoo aikaseks. marjojakin on meidän tossa lähimettässä ollu vaikka millä mitalla. Raakileitakin oli jo paljon, kun ollaa sielä koiran kanssa lenkkeilty.. Mutta ei vaan oo tullu niitäkään mentyy noukkiin.Selkä ei ehkä kestäis, ja ötököitä ja kaikkia...Joo, ei millään pysty, eikä kykene.
Koitin ettiä jotain kivaa runnoa tai mietelmiä, jotka vois kirjotella paperille ja viedä tonne kappeliin missä Kaapo on. Niinkun jo aikasemmin oon vissiin maininnutkin niin siellä on sellainen lasinen pöytä,mihin saa jättää "teveisiä" jotka sitten saa kuukauden ajan olla aina kerrallaan siellä näkyvillä.Ei vielä olla koskaan sinne mitään viety ja ajattelin että ois toisaalta kyllä ihan mukava viedäkkin. En itseasiassa ole käynyt koko yläkerrassa, jossa siis on muutama tuoli ja pöytä, jossa saa istua ja muistella ja viettää aikaa. Oon aikasemmin ajatellut että se ei oo mun juttu mutta toisaalta tekis mieli viedä. Siellä on muutenki niin rauhottavaa istuskella, vaikka ensin ajattelin alkuun että ahdistuisin enkä koskaan menis ja istuskelis. Mutta oonpa mä sinne kerran torkahtanutkin. Myönnettäköön :)
Ajatella,että huominen ja vielä ja sitten on elokuu. Syksy tulee,vaikka äsken vasta oli vielä lunta.Kyllä kesä vaan on hurjan lyhyt. 8kk tulee täyteen Kaapon kuolemasta. Oon tässä jokusena päivänä ajatellu, että kuinka pienessä ajassa se muuttu ihan väärään suuntaan.Katselin vanhoja kuvia , ja vasta 2.12 oon postannu kuvan mun masusta ja saanut onnitteluja jouluvauvasta. Ensimmäinen kuva, jonka uskalsin julkasta,kun olin selättänyt pelon siitä, että joku menee pieleen. Enpä osannut sillon arvata, että "ylihuomenna" Kaikki on poissa. Aika on kulunut kyllä eteenpäin vaikka silloin ajattelin että en varmaan koskaan selvii, ja varmaan koskaan ei pääse mihinkään suuntaan.Mutta väkisin ne päivät kuitenkin vaan kuluu,kysymättä että jäädäänkö paikoilleen vai mennäänkö eteenpäin. Olen koittanut netistä etsiä jotain kauniita kehyksiä, siltä varalta jos sitä vanhaa ei saa liimammalla kasaan,mutta en oikein ole vielä löytänyt sellaisia mitkä haluaisin.
Ruusunmarjat.. :D Hautausmaallakin on muuten näitä.Tulee aina mieleen kutinapulveri kun näkee näitä marjoja.Meillä oli lapsena aina tapana ottaa marjosita siemenet ja viskellä toisten selkään.Makiaa teki muuten, ootteko koskaan kokeillu? Osaakohan nykyajan lapset vielä tän jekun? :D Meillä se oli ihan ykköshitti. Mutta että niin. Tänään pitäs kai vissiin saada jotain syötyä, eilen kun ei mikään oikeen sisällä pysytelly, ja sitten jos uhrautuis kokeileen kuivuria. Huomasinpa muuten että sydämen asiallakin näköjään tulee taas uusintana, menny ihan ohitte koko ohjelma, kun alko tossa nyt taustalla pyöriin.Torstaina pitäs hakee taas tiskaria, ja viedä tota toista uuteen osotteeseen, koneita menee silmissä niin että sumenee. On muuten läppärikin hajoomassa, näyttö lähtee irti... Tietenkin. Mutta kyllä tällä vielä kärsii kirjotella, ja js ei muuta niin vaikka teippaan kiinni.
Sadepäivän jatkoa :D
sunnuntai 28. heinäkuuta 2013
Päivä Porissa
Eilen sitten tosiaan reissattiin. Mun vanhemmat tuli pirkanmaalta tähän, ja tästä sitten jatkettiin poriin. Tarkoituksena oli keretä kiertään muutama kirpputori ja käydä syömässä. No, matka oli mukava, ja kuuma. Ilma oli niin helteistä ensin jo autossa, kunnes ilmastointi tasaantu, saatika sitten kun viilenneestä autosta noustiin ylös. Mutta kevyen lepposassa tunnelmassa meni. Kaks isoo kirppistä kierrettiin, toinen jo ehkä vähän turhankin suuri, hirveesti tavaraa, ja että jos oikeasti ois sieltä meinannu tehdä löytöjä ois aikaa pitäny kuluttaa monta tuntia.. Niin, ja istua aina välillä ja juoda litra vettä. Mutta sieltä löyty mein isännälle uudet ( vanhat ) kengät. Sillä kun toi jalka on niin isoo mallia,ettei edes joka kaupassa tunnu olevan.Mutta kirppikseltä löyty, neljällä eurolla, oikeen kivat. Siin oli ainakin kirppis-ajatus kohdillaan. Hyvät kengät, hyvä mieli!!
Ennenkun lähdettiin porista kotiin, käytiin vielä kirjurinluodossa kattomassa alpakoita. Ne oli kyllä sitten valloittavia.Oli vissiin villa ajeltu juurikin, kun oli lyhyessä karvassa, ja jalkoihin parturoitu kivat pienet puuhkat. Hulvattomia otuksia. Ja siis pakko myöntää, että syötin niitä ja kirmasin ( enemmän kuin paikalla olleet lapset ) pitkin aitausta, että sain kaikille pienen ruohotupon annettua. Voi kyllä siis siis suositella. Kesyjkä ja kivoja otuksia, eikä ees haissu pahalle, muahah!
Kotiin kun päästiin niin olikin sitten jo ilta. Ja edelleen kuuma. Vanhemmat tästä vielä jatko takasin kotiin,mahtaa olla nekin poikki, kun itsekkin tuntee tänään eilen retkeilleensä.Mutta kiva päivä, kaikinpuolin. Koirakin oli viettämässä päivää Päivillä , ja pääsi siellä tutustuun toiseen koiraan, ja voi vitsit, poniiiiiin !! Päivi pisti ihania kuvia tuleen ja siis mieli oli varsin hyvä. Ja koira oli raato tullessaan takas kotiin, ei sillä että olis huonossa hapessa ollu, vaan oli ilmeisestikki kirmannu laitumilla mielinmäärin. Eilinen päivä siis kyllä on selkeesti plussalla.
Tänään sitten on sunnuntai, ja huomenna muuten tulee kuivuri takas kotiin. Soittivat jo perjantaina, että koekuivauksia on tehty, ja pitäs toimia. No,nähtäväks jää. Hirveesti siis pitäs tänään vissiin tehdä pyykkiä, että sais sitten huomenna koko päivän kuivailla ja katella että toimiiko. No... eiköhän niitä tosta kerry, ilman että sen ihmeemmin alkaa edes niitä tekemällä tekeen. Niin ja joo.. Isälle annoin eilen mukaan Kaapon kehyksen. Se kun pääsi tippumaan tässä jo jokin aika sitten, ja halkes, niin tuli mieleen että jospa iskä sais sen liimailtuu kuntoon. Iskät osaa aina, niin pakkohan se on kokeilla.En millään haluais kuvaa vaihtaa toiseen kehykseen, kun oon tuohon enkelikehykseen niin tykästynyt, ja tottunut.Toivottavasti tulee siis kuntoon..
Eilen ajattelin, että pitäs saada Kaapon kaappi siirrettyy johkin muualle, se kun on ollut tuossa eteisessä kun meillä on niin vähän tilaa, ja tuntuu että se on tosi tosi ahdas.. Mutta mihin senkään sitten pistää. Kaappi tilaakin tarvis tosiaan, mutta edelleen sielllä on Kaapon vaatteet ja tavarat. En osaa niitä sieltä pois ottaa, vaikka tiedostankin, että ne vois hyvin laittaa säilytykseen jonnekkin muuallekkin. Mutta... No. Jääköön odotteleen otollisempaa hetkeen.Enpä siis lähe kaappiakaan raahamaan mihinkään suuntaan.Ja.. ompahan vähemmän siivottavaa kun on enempi lattiantäytettä? :)
Eilen muuten tossa matkanvarrella huomattiin että suuriosa koivuista on alkanu kellertään. Äiti meinas, että tulisko aikainen talvi? No,talvee en niin kaipaile, mutta syksy ois ihan kiva. Koskaanha ei kai oo tyytyväinen siihe mitä on, koska syksyllä taas manaan täällä kurasta koiraa, ja sitä kun ulkona on jo viilee..Mutta sellasta se vaan on. Mutta, on se vaan melkosta kun saa kaivaa villasukat ja kynttilät esille. Niin, ja .. ajatella.Ei siihen jouluunkaan enään niin kauaa ole. Joku multa kysyi, että eikö mua ahdista ensjoulu, kun tulee Kaapon synttärit ja kaikki... Mutta ei kai mua ahdista. En ainakaan vielä usko niin. On hyvä syy mennä haudalle, ja toki sitä tulee miettineeks,miten kaiken piti olla toisin. Mutta ainakin tän joulun pelastaa se, että pojat on meillä, ja siis otuhua varmasti riittää. Mutta ehkä sitten lähempänä mietiskellään sitä lisää.. Vaikka oonkin tässä muutaman kerran kuunnellu Loirin tontun, ihan vaan kun se on sattunu soimaan taukoomatta päässä-. :)
Mutta ei siinä taas sen kummallisempaa.Ei meillä niin täällä tälleen mitään tapahdu, ellei mikään mee rikki :D
Kaapomaisiin tunnelmiin,
Kettu kuittaa.
torstai 25. heinäkuuta 2013
Torstai on toivoa täynnä?
Oon tänään enemmän ja vähemmän miettiny sitä, että kuka oikeesti on ystävä ja kuka ei. Vähemmän on niitä, ketkä oikeesti on, siihen tulokseen tulin. Sen enempää asiaa avaamatta on pakko todeta, että kun ite koittaa aina auttaa ja antaa, sen mitä pienestä pystyy, ois oikeesti mukava, että nää " oon sun tukena aina" - osastot, joskus tosiaan ois olemassa kun niitä tarvii. On vissiin aika siis oikeesti karsii sitäki vähää listaa, mitä on ystävinään pitäny, ja lopettaa yks puolinen hyväntekeväisyys. Kyllä niin taas potuttaa.
Mun ystävä ( Joo, oikee sellanen ), vihjas eilen,että blogia vois päivitellä vähän useemmin. Tokasin siihen että ei oo asiaa, tai että kyllä asiaa on,mutta sopiiko se sitten Kaapon nimen alle, se on toinen juttu. Toisaalta, eihän mun koskaan tästä pitänyt edes tehdä millään tapaa pelkkää surun ja kuoleman blogia. Lähinnä olikin tarkoitus jakaa ja pohtii omaa arkee, ja sitähän tää on melko pitkälti siis ollutkin. Vanishin tahratestin tosin jätin tänne postaamatta. :D Se jotenkin meni sit jo ehkä aiheen ohitte. Taino, menikö?
Viimeaikoina on tullut istuskeltuu koneella enemmän ja vähemmän. Ja kun nyt löysin ton ylläolevan kuvan, niin syykin on hyvin yksiselitteinen.Ystävät on koneella :) No, joo.. oon mä toki uutisiakin, ja siis seurannut uuden pikkuprinssin matkaa elämään. Mlekosen jännää, toi kuninkaallisten tulo maailmaan.. Mutta tervetullutta vaihtelua oli tollistella vuorokausi livekamerasta sairaalanovia ( juuri muuta kun ei siis näkyny ), kuin se että ois tuijotellu kotona seinään. Tai niin mä ainakin itelleni tässä kovin koitan vakuutella. Mutta pisteet kyllä Katelle ja Willikselle ,tarvii sanoa että harvinaisen helposti seurattavia ihmisiä, ei sen kummemmin oo kruunu noussu päälakeen kiinni.
Mutta niin,viikossa on kerenny tapahtuun paljon. Eilen meille tuli testaukseen lahjotettavana saatu tiskikone,toimii ja pelittää ainakin vielä toistaiseksi. Paria päivää ennen, meni rikki pleystation. Miks köyhällä ihmisellä hajoo aina kaikki, järjestäin kalliimmasta päästä? No, korjaaja onneks löytyi netin ihmeellisestä maailmasta, joskaan sekään ei sujunu ongelmitta, tietenkään. Hinta nousikin tuplaan, vaikka sellaisesta ei puhetta ollutkaan. No, halpa hinta silti, mutta kun rahaa millä mällätä ei juurikaan ole, niin kyllä pisti pientä ihmistä sekin potuttaan.Pääasia kuitenkin kai on se, että vehje taas toimii ja pelittää ja odottaa lapsia saapuvaksi kotiin. Vastahan tässä on hajonnu tietokoneet, kuivurit sun muut..Mistä muuten tuli mieleen,että kuivuristakaan ei ole kuulunut. Isäntä soitteli sen perää maanantaina, ja luvattiin soitella takasinpäin, mutta vielä ei ole soittoa kuulunut. osissa oli kuulemma yhäedelleen. Että sillälailla. Kai se tulee päivää takuun umpeutumisen jälkeen, ja leviää käsiin. Pessimisti ei pety? Eikös sitä sillain tupata sanoon.
Kaapon haudalla ei oo menty vieläkään käymään, tänään vois olla siihen hyvä päivä kun luvattua hellettä ei tullut. Onneks. Hanna oli nähnyt musta unta... Olin ollut ultrattavana ja siis raskaana.. Hannan poika Roni syntyi samana päivänä kun Kaapo, ja jo istuu, ja seisoo ilman tukea.Jösses.. Kaapokin siis vois kohta jo lähtee käveleen.Vaikeeta hahmottaa ja kuvitella, miten aika oikeasti on ees kulunut.Mutta mitä uniin tulee, olen itsekin nähnyt mitä ihmeellisimpiä unia.. Milloin olen matkalla, ja milloin raskaana.Vauva-unia on kateltu P A L J O N ! Kai se on joku alintajunta mikä jauhaa sitä, mitä ite ei jaksa päivisin jauhaa. Mene ja tiedä.
Matka hei lähestyy... kohta ollaan meinaan jo elokuun puolella.IHANAAAAAA !! Me ollaan vissiin mun vahempien kanssa menossa viikonloppuna poriin kierteleen kauppoja ja kirppareita ja äiti sano että voisivat tuoda matkalaukkua jo sitten valmiiksi.Mä saan siis kohta pakata ensimmäisen kerran.. jotta voin purkaa ja pakata uusiks vähintään sen kerran viikossa.Nanan kanssa eilen googlailtiin hotellia ja huomattiin että pihassa on kiva pieni leikkipuisto, pienimmälle matkaseuralaiselle. Ja voihan sitä toki ittekki mennä liukumäkeen, jos tuolla muualla maailmassa ne ois vähän leveemmät, ettei persaus jää kii, buahahahahahhah !!!
No mutta ei.. tällästä täällä. Ei mitään ihmeellistä eikä suurta.Ja pakollinen sää tiedotekki tuli jo pisteltyy, melkosen harmaata, vaikka eilen olikin taas sitten jo ihan törkeeeeen kuuma päivä!
Mutta.. Sellasta.
Kettu kuittaa.
perjantai 19. heinäkuuta 2013
43 päivää
Päivä 43. Eilen siis ja täti kurvas kylään. Nyt täytyy sanoa, että johan helpotti. Ainainen, jokapäiväinen testiin pissiminen ja tiesmissä valossa kääntyely ja katselu jätti melki jo silmät kieroon. Kerkesin tilaan netistä jo kasan uusia testejä, mutta jääpähän vastaisuudelle odottelemaan. Kierto siis alkaa heitteleen taas melkosta häränpyllyä.. Jos laskee keskiarvoo, niin seuraava ois 37 päivää, ja täti kerkeis kurvaan pois just ennen turkin matkaa. No, nähtäväks jää... Ja tällä tuurillahan sen jo tietää. Mutta annan mahdollisuuden kuitenkin myös positiivisemmalle ajatukselle.
Ulkona sataa, ihanaa. Lähes syksyinen keli.. Piti tupakallakin käydä iha takki päällä. Parhautta.
Tänään on sitten taas perjantai, ja tarvii todeta että kaks viikkoo kulu taas melkosen nopeeta. Kerettiin käymään ideparkissakin, mummuilemassa,ja Nanailemassa. Paljon on muute keretty, mattopyykillekkin jopa, ja se vasta on jotain se. Pojilla alkaa tänään siis iskäviikot ja me jäädään seuraileen pölyn ja koiran karvojen laskeutumista. Siivota siis pitäs urakalla, jotta voi huomenna todeta,että siitä ei ainakaan pölyn kannalta ollut mitään sen suurempaa hyötyä.
Hiuksetkin sitten tosiaan on lyhyet. Ja pakko kyllä sanoo, että tykkään kovinkin. On ne joskus ennenkin ollut,samasta syystä, että saan oman värini takaisin,ja siinä se nyt sitta on. Ei niin minkäänvärinen, mutta ainakin tervettä hiusta ja kaukana mustasta. Kauheen nopeesti toi kasvaa.. Kuvaan toki tallentu sitten rillienkin rajat.. Millaset mahtavat olla turkin reissun jälkeen? Jäänee nähtäväks. Mutta pakko vielä hehkuttaa helpoutta. Kun usein pesee, föönaa, levittää sitäsuntätä- tököttii, ja suoristelee ja taas suihkuttaa pullollisen lakkaa, nyt ei tarvii kun nousta sängystä ja olla. Sama pätee tietty pesemiseen, ja täähän kuivuukin ihan itellään jo muutamassa minuutissa. TYKKKKKÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN !!!!
Mutta tänään siis alkaa taas hiljaiselo. Sarjojen tuijotusta ja petivaatteiden vaihtoo luvassa.Niitäkin saa ny peseskellä monessa osassa, kun se kuivurikin on edelleen maailmalla.Saa nähä jääkö sille tielleen, toivoa sopii että ei. Pitänee soitella perään jos ei ala kuuluun..
Viikonloppuna ois sitte tarkotus mennä sinne hautausmaallekki, kattoon mikä on lyhdyn tilanne, onko vielä tallessa. Kohtahan saakin jo alkaa iltasinki viemää kynttilää kun illat alkaa pimeneen, parhautta.. pimenevät illat. Hautausmaassa ny ei oo mitään parhautta, ettei kukaan nyt vaan käsitä väärin.
Mutta niin.. Menkat on täällä, ja kaikki on siis suhtkoht normaalilla telalla.
Mukavaa Viikonloppua !
Kettu kuittaa.
lauantai 13. heinäkuuta 2013
Täti.
Lauantai.
Viikko on taas vierinyt, enemmän ja vähemmän nopeissa tunnelmissa. Lapset oli Mummulla ja vaarilla eiliseen asti, jonne sitten päädyttiin maanantaina FUN PARK-reissulla.
Olo on väsynyt.. VÄ S Y N Y T. Menkkoija ei kuulu, ei näy. Viikko jo mennyt. Testi? On tehty, yöllä,päivällä,aamulla illalla. Ei mitään. Missään. Joten odotan ja nuokun. Nuokun niin että tuntuu että silmät turpoo päästä.
Pojat on valvoskellu pitkään ja nukkunu aamusin pitkään. Helppoo elämää siis, suht koht ainakin. Tänään on taas kamalan kuuma. Ei käy minkäänlaista tuulenvirettä ja hellettä on lupailtu. Helle on pers... Ainakin tällä erää. Ens viikoks on onneks luvattu 10 astetta vaan, odotan sitä, ku sika kuori ämpäriä-.
Huusholli on kun erämaa. Kasvaa lattiasta varmaan kohta jo jotain.Ei jaksa siivota, ei mitenkään. Ei ees öisin kun on jo vähän viilempää.Kamalaa. Mistä tällänen nyt taas tuli ihan yhtä äkkiä. puskista. Voisin nukkua tuomiopäivään asti. Aamusta iltaan ja illasta aamuun ja taas toisinpäin.
Raskauttakin oon jo mietiskelly. Vaikka tulla saa jos on tullakseen, niin voisiko elämä tehdä taas niin, että se tulisi juuri nyt kun olen lähdössä maailman ääriin. "Lomalle" .Voimaan pahoin jäätävän helteeseen, tai entä jos jokin menee pieleen.. Lääkäriin sitten jossakin, keskellä ei mitään... Huhhuh. Psyykehän tässä jo kieroon menee, jos ei mikään muu. Ootan siis toiveikkaana, että täti sieltä tulis käymään. Kierto vetelee jo 40 päivää.. Eikä ees minkäänlaista tuntemusta että jotain tapahtuis. Sanoinko jo että HUOH? En vissiin.Joten HUOH !
Asiasta kukkaruukkuun, kuivurikin haettiin sitten eilen. Vihdosta viimein. Tosin, huoltomies kertoi, että italiasta on tullut väärät osat, ja pitää tilata uudet.Kuivuri saapuu siis ehkä joskus? Jouluksi .. Jos hyvin menee. Mielessäni jo mietin että kai se tulee takaisin päivän sen jälkeen kun takuu on mennyt umpeen, eikä toimi senkään vertaa mitä on tähän asti toiminut.. Pessimisti ei pety, eikös sitä niin sanota? On muuten hullua miten on nyt tilaa kylppärissä.. Kaikkeen sitä kerkee siis tottuun :)
Ollaan käyty tässä nyt tampereellakin pienen ajan sisään useesti.Nanalla. Mukavaa vaihtelua nähä uusia maisemia.Ja siis.. tälläkertaa osasin jo ilman navigaattoria.Hävettää lähes myöntää että edes sellasta tarvii.. Oonhan mä kuitenkin autokoulunikin siellä käyny.. Muahahhaha. No, aina ei voi voittaa.Ei edes joka kerta. Mutta siis niin.. Tulevasta matkasta vielä sen verta, että seuraavaks ois sitten hankintalistalla iso pyyhe.Mistähän sellasen mahtais saada.. ? Kaikki muu sitten suunnilleen alkaa jo oleenkin. isä osti mulle Idea Parkista ihanat croksit, sellaset varvastossu malliset. Voin kyllä suositella kaikille. Jalassa kivat ja mikä parasta, jalat ei väsy ollenkaan.
Kaapon haudalla pitäs mennä käymään. Kattoon miten kärpässienihemmo jakselee, tai että onko se yleensäkkään enään siellä tallella. On se. Ainakin niin haluan uskoa. Sinne ei vaan tuu mentyy kun on kamalan kuuma. Lasikappeli on kun viidakko kun ulkona on lämmin. Varsinkin jos muratit, joka siis peittää koko kappelin, on juuri kasteltu.. Kosteus on luokkaa tuhat, ehkä enemmänkin mun omalla asteikolla. Mutta hyvinhän se Kaapo siellä pärjäilee vaikka ei niin usein käviskään.. Ollaanhan me tässä muutaman kilometrin päässä kuitenki <3
Niin.. Ajatella. 7 kuukautta on jo kulunut vaikka tuntuu että aikaa ei oo kulunu kun korkeintaan jokunen viikko. Toisaalta taas tuntuu että on mennyt vuosia eteenpäin.Mistä sekin johtuu ? Aikakäsite Kaapon suhteen on ihan hämärtyny. Ja muutenkin huomaa, että on olemassa kaks eri aikakautta. Elämä ennen Kaapoa, ja Kaapon jälkeen.Tai ei edes ennen Kaapoa, vaan Kaapoa odotetaan, ja Kaapon kuoleman jälkeen.
Mutta niin.. Tällähetkellä ei oikeen pysty keskittyyn mihkään muuhun kuin tätiin. MISSÄ SE VIIPYYYYYYYYYYYYYYYY ????
Kettu kuittaa.
keskiviikko 3. heinäkuuta 2013
Taivaalle..
Keskellä viikkoo olla mennään.
Paljon on taas aikaa menny eteenpäin,ja tuntuu että muutenkin menny aika nopiaan. JOhtunee ehken siitä että on ollu melkolailla menoa ja tekemistä.
Edellinen viikko meni menojaan, ja viikonloppuna olinkin koiran kanssa taas mökkileskenä kotona. Sain siivottua pitkästä aikakaa kunnolla, vaikka no... taas sais kyllä melkeen alotella uudestaan ettei kerkee eväät ihan niin räikeesti leviin. Mutta siis periaatteessa meillä näkyy huusholli romuin alta. Maanantaina sitten suunnistin poliisiasemalle uutta passia hakeen, ja kerroin siellä sitten itsestäni ummet ja lammet,jotta tiesivät että olen minä. Vieläkin mumisen itekseni sitä, miks ajokortti ei kelpaa poliisilaitoksella.. kun on heidän myöntämänsä. No mutta ei siinä mitään, jäin siis odottelemaan tekstiviestiä, koska saan moisen matkustus asiakirjan noutaa ärrältä...
Samalla sitten tuli poikettua Ärrällä, no, passi sentäs ei vartissa tullut, mutta kilottain tahranpoistoainetta. Pääsin Buzzadorin vanish-kamppanjaan.JEEE!!! Joten, täällä nyt sitten peseskellään erilaisilla aineilla ja kattellaan lähteekö tahrat vaiko ei..
Ja tiistaina sitte, niin no.. eilen ajelinkin sitten tampereelle Nanalle. Tarkoituksena oli hakea meille matto, edellisen, nyt jos siis myydyn tilalle, ja hoidella raha-asioita. Mukava päivä oili ja menin kovinkin nopeesti.. Ja mattokin tuli kotiin,vaikka olin varma että unohdan sen, ja huomaan kotona, että jaa niin.. jotain jäi. Tampereen reissulla meillä oli tavotteena saada vietyä rahaa pankkiin, katsokaas.. Me ollaan nyt sitten varattu se matka etelään.. ( HYPPII, KILJUU , POMPPII ... )
Loppuviikosta satuin katselemaan matkoja, ja sieltä se sitten pomppas se meidän matka. Ja kun nyt on vajaa viikko kulunut, ollaanki koko matka jo maksettukkin, ja hoideltu matkatoimistoon erinäisiä asioita jo kymmeneen kertaan. Tässä kohtaa voin antaa Finnmatkoille pisteen asiakaspalvelusta puhelimessa, sekä myös miinukset. Toisella linjalla kaikki hoituu niinkun pitäänkin, ja toisella ei sitten millää.Nettisivuissakin on parantelun varaa,mutta siis en valita. Aurinkoon siis mennään, ja toivottavasti tullaan takaskin ..
Matka on Alanyaan , mitä salaa jo etukäteen toivottiinkin. Itselleni paikka onkin tuttu, mutta matkaseuralle uusi kohde. Ai että !!!! Kaapolla oli selkeesti pienet sormet pelissä, kun kaikki sitten kuitenkin hoitu ja järjesty pikasesti parhain päin, ja päästään hetkeks arjesta hyppään sivuraiteelle. Jospa sitä sitten taas vähän paremmin jaksais mörskiä eteenpäin syksyn tullen.. Kohteessa ollaan siis elokuun lopussa! Kiitos nam!
Mutta niin.. Eilen sitten kun pääsin kotiin, ja oltiin laina-auto luovutettu takaisin appiukolle, lähdettiinkin siitä peseen tota mattoa mikä saatiin.
Ilta oli jo lähes puoli kymmenen kun päästiin maton pesupaikalle, kun tajuttiin ettei oo mäntysuopaa ja juuriharjakin oli kateissa. Saatiin siis olla melkosen rauhassa iltahämärissä ja harjailla meneen.. KAUHEEN RASKAS on tollanen iso matto käsitellä. Pisteet siis lapsuuden tynnyri-pesupaikoille kun sai oikeen itte seisoskella järvessä ja pestä.. Mutta, näillä mennään ja tuli matosta puhdastakin, ja vesisade sitten auttoi huuhtelussa , tihkuun alko heti kun saatiin matto nostettua valumaan.
Mutta mäntysuovan tuoksu on sitten ihana! Heti tuoksu puhtaalle vaikka matto märkä vielä olikin. Ajateltiin mennä heti illalla peseen, että saa yön valua, ja elellään toivossa jos vaikka tänään, tai viimestään huomenna olis kuiva, että saa lattiaan siksees kun lapset taas perjantaina tulee :) Ainakin pitänee mennä hakeen matto loppukuivatukseen tänään illalla, kotiin..
Mutta niin..
Keskiviikkoisiin tunnelmiin. Jään odottelemaan josko kuivausrumpu-korjaaja ilmottautuis, mutta siitä aiheesta sitten seuraavalla kerralla :)
Mäntysuovan tuoksuinne kettu kuittaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)