Täti.

Lauantai.
Viikko on taas vierinyt, enemmän ja vähemmän nopeissa tunnelmissa. Lapset oli Mummulla ja vaarilla eiliseen asti, jonne sitten päädyttiin maanantaina FUN PARK-reissulla.

Olo on väsynyt..  VÄ S Y N Y T. Menkkoija ei kuulu, ei näy. Viikko jo mennyt. Testi? On tehty, yöllä,päivällä,aamulla illalla. Ei mitään. Missään. Joten odotan ja nuokun. Nuokun niin että tuntuu että silmät turpoo päästä.

Pojat on valvoskellu pitkään ja nukkunu aamusin pitkään. Helppoo elämää siis, suht koht ainakin. Tänään on taas kamalan kuuma. Ei käy minkäänlaista tuulenvirettä ja hellettä on lupailtu. Helle on pers... Ainakin tällä erää. Ens viikoks on onneks luvattu 10 astetta vaan, odotan sitä, ku sika kuori ämpäriä-.

Huusholli on kun erämaa. Kasvaa lattiasta varmaan kohta jo jotain.Ei jaksa siivota, ei mitenkään. Ei ees öisin kun on jo vähän viilempää.Kamalaa. Mistä tällänen  nyt taas tuli ihan yhtä äkkiä. puskista. Voisin nukkua tuomiopäivään asti. Aamusta iltaan ja illasta aamuun ja taas toisinpäin. 

Raskauttakin oon jo mietiskelly. Vaikka tulla saa jos on tullakseen, niin voisiko elämä tehdä taas niin, että se tulisi juuri nyt kun olen lähdössä maailman ääriin. "Lomalle" .Voimaan pahoin jäätävän helteeseen, tai entä jos jokin menee pieleen.. Lääkäriin sitten jossakin, keskellä ei mitään... Huhhuh. Psyykehän tässä jo kieroon menee, jos ei mikään muu. Ootan siis toiveikkaana, että täti sieltä tulis käymään. Kierto vetelee jo 40 päivää.. Eikä ees minkäänlaista tuntemusta että jotain tapahtuis. Sanoinko jo että HUOH? En vissiin.Joten HUOH !

Asiasta kukkaruukkuun, kuivurikin haettiin sitten eilen. Vihdosta viimein. Tosin, huoltomies kertoi, että italiasta on tullut väärät osat, ja pitää tilata uudet.Kuivuri saapuu siis ehkä joskus? Jouluksi .. Jos hyvin menee. Mielessäni jo mietin että kai se tulee takaisin päivän sen jälkeen kun takuu on mennyt umpeen, eikä toimi senkään vertaa mitä on tähän asti toiminut.. Pessimisti ei pety, eikös sitä niin sanota? On muuten hullua miten on nyt tilaa kylppärissä.. Kaikkeen sitä kerkee siis tottuun :)

Ollaan käyty tässä nyt tampereellakin pienen ajan sisään useesti.Nanalla. Mukavaa vaihtelua nähä uusia maisemia.Ja siis.. tälläkertaa osasin jo ilman navigaattoria.Hävettää lähes myöntää että edes sellasta tarvii.. Oonhan mä kuitenkin autokoulunikin siellä käyny.. Muahahhaha. No, aina ei voi voittaa.Ei edes joka kerta. Mutta siis niin.. Tulevasta matkasta vielä sen verta, että seuraavaks ois sitten hankintalistalla iso pyyhe.Mistähän sellasen mahtais saada.. ? Kaikki muu sitten suunnilleen alkaa jo oleenkin. isä osti mulle Idea Parkista ihanat croksit, sellaset varvastossu malliset. Voin kyllä suositella kaikille. Jalassa kivat ja mikä parasta, jalat ei väsy ollenkaan.

Kaapon haudalla pitäs mennä käymään. Kattoon miten kärpässienihemmo jakselee, tai että onko se yleensäkkään enään siellä tallella. On se. Ainakin niin haluan uskoa. Sinne ei vaan tuu mentyy kun on kamalan kuuma. Lasikappeli on kun viidakko kun ulkona on lämmin. Varsinkin jos muratit, joka siis peittää koko kappelin, on juuri kasteltu.. Kosteus on luokkaa tuhat, ehkä enemmänkin mun omalla asteikolla. Mutta hyvinhän se Kaapo siellä pärjäilee vaikka ei niin usein käviskään.. Ollaanhan me tässä muutaman kilometrin päässä kuitenki <3

Niin.. Ajatella. 7 kuukautta on jo kulunut vaikka tuntuu että aikaa ei oo kulunu kun korkeintaan jokunen viikko. Toisaalta taas tuntuu että on mennyt vuosia eteenpäin.Mistä sekin johtuu ? Aikakäsite Kaapon suhteen on ihan hämärtyny. Ja muutenkin huomaa, että on olemassa kaks eri aikakautta. Elämä ennen Kaapoa, ja Kaapon jälkeen.Tai ei edes ennen Kaapoa, vaan Kaapoa odotetaan, ja Kaapon kuoleman jälkeen.

Mutta niin.. Tällähetkellä ei oikeen pysty keskittyyn mihkään muuhun kuin tätiin. MISSÄ SE VIIPYYYYYYYYYYYYYYYY ????

Kettu kuittaa.