Näytetään tekstit, joissa on tunniste nukkuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nukkuminen. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. maaliskuuta 2013

Särkypoli.

Kyllä se on kuulkaas niin että kyllä hermosärky on sitten vaan kamalaa. Luulin jo hetken eilen että tämä kammottava hammassärky olisi jo talttumassa, mutta paskanmarjat jos ihan suoraan sanon. Yö on tullut kukuttua, on juotu kuumaa teetä litrakaupalla, ja yöllä on pidettu tulikuumaa pulloa pitkin naamaa, se hetkeks helpottaa, tai edes antaa kuvitella mukamas niin. En kyllä paljon kamalampaa tiedä, ja vaikka tämä ei ensimmäinen kerta ole, eikä taatusti ainakaan viimeinen, voin kyllä sanoa että motivaatio ei hermosäryn kanssa kohoa kovinkaan korkealle. Mukavaa ois jos sen verta sais talttumaan, että sais nukutuks ees hetken. Hermo ja pinna on loppunu jo monta päivää sitten, ja pienikin vinossa oleva asia kyllä niinsanotusti voi pänniä ihmeenkin paljon kun on kipee ja yönsä valvonut. Särkylääkkeistähän ei oo mitään apua, vaikka vetäs rasiatolkulla, yhtä, tai edes kahta kolmea sekotellen. VOI PERKELE SIIS SANON MÄ! Kyllä sitä vaan taas ajattelee että mitä väärää sitä nyt on tehny ku piti tälläsenkin nytten tulla tähän väliin, kun muuten ois ollukkin taas suht ok.. No, paskan määrähän elämässä jo tunnetusti onkin vakio.

Menkkojakaan ei kuulu eikä näy. Olen nyt popsinut jo kaksi ns. lumepilleriä, joiden aikana vuodon pitäisi tulla. Kaksi on vielä jäljhellä joten onhan tässä vielä tilaa ja mahdollisuuksia.. Hermo menee niihinkin. Viikon kärsin ns. välivuodosta, ja nyt mietin että mahtoiko ne nyt sitten olla kuukautiset, vai vuoteliko ihan vaan vuotamisen ilosta. Niitäkään kun en tietenkään tullut mihinkään merkanneeksi. No, pikkuvikoja.. Mutta kun niitä pikkuvikojakin alkaa olla nipussa ja pinossa enemmän niin alkaa huumori kyllä varsieen melkoisen joutuisasti tipotiehen.


Pakkanenkin on muuten kamala. Yöllä olikin jo melki 25 mittarissa, onneksi on nyt aamulla vähän jo laskenut. Tuntuu että kylmä tulee jo huusholliin sisälle asti, ja palelee pahemmin kuin alkutalven kovilla pakkasilla. Miks pakkanenkin nyt jäi jäädäkseen? Kai sitäkin kaipailtais jo jossain muualla. Säiden kesälaitumilla,tai jossain, missälie majailevatkaan kesäajan. Vaikka en kuumaa kesää odotakkaan mitenkään raivoisasti, olisi silti mukavaa kun alkais edes lumi sulaan. Kyllä, tänään valitan, koska mulla on siihen oikeus, ja koska oon valvonu, ja koska mua särkee hampaaseen.
Isäntäkin on kun myrskyn merkki. Heräs kai kesken unien ja on nukkunut vähän, koska minäkin olean valvonut. Mukavaahan se, kun ei yksin tarvi... Vaikka toki soisin kyllä edes toiselle hyvät yöunet.

Huomenna tulee sitten lapsetkin taas kotiin. Ihanaa, ja lasken jo tunteja. Kumpa vain tämä hemmetin särky tajuaisi väistyä siksees, ettei turhaan tarvii hermoja kiristellä.
Niin se vaan äkkiä meni sekin kaksi viikkoinen, vaikka alkuun taas vähän jännitti että miten mahtaa käydä.

Tänään meillä on ohjelmassa jollei muuta niin apteekkia, pakko käydä hakemassa lääkkeitä, vaikka ne ei mitään autakkaan. Mutta särkee vielä enemmän jos tiedän ett' mitään ei edes tarvittaessa ole otettavissa. Ruokaakin vissiin pitäs hakea, kun sekin on päässyt loppumaan, ja toisekseen saahan siin äsitten samalla isäntä testailla " uutta " autoa..  Niin ja sinnekkin pitäsi viedä kori tolkulla " miesten juttuja" .. tunkkeja, johtoja, kaapeleita, purkkeja ja purnukoita..

Mutta niin.. Jos joku näkee hammaskeijua, niin kertokoon terveisiä, että mulle uudet hampaat, kiitos!

Torstain kettu kuittaa.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Plaaaaaah


Sunnuntai ja surinaa..

Nenä on tukossa ja vuotaa samaa aikaa, kurkku on täynnä räkää ja yskäkin pukkaa päälle. Isäntä on vissiin tulossa kovaa vauhtia perässä, sillä aamulla heräsi hänkin kovaan päänsärkyyn..  Tiedossa siis viikko peittojen välissä ja taskut täynnä nessuja. 
Ulkona pakkanen on laskenut kokonaan, ja on nyt ne odotetut lumiukko- kelit.Kumpa olokin vain olisi sen mukainen.
Kaikesta huolimatta lapset ja isäntä lähtivät aamulla jäähallille luistelemaan, reipasta, etten sanoisi. Me jäätiin pienimmän miehen kanssa kotiin leikkimään paloautoilla. Sopii minulle <3

Eilinen meni mukavasti, jos ei oteta huomioon sitä, että monoa ei ole edelleenkään löytynyt. Hermot alkaa mennä ja huumori on loppunut jo aikapäivää sitten. On kuitenkin varmaa että tuo surullisen kuuluisia jalkine on kuitenkin kotona, ja kun kaikki paikat on tongittu ja pengottu jo miljoonaan otteeseen, tulee jo mieleen kutsua manaaja, häätämään täältä sen riivatun joka piilottelee aina tavaroita mitä käsittämättömpimpiin paikkoihin. Mahtaisiko enirosta löytyä numeroa moiselle? Vai tyydytäänkö vielä tonkimaan ja kaivelemaan ? ehkä.. :)

Siivottuakin eilen sain. Meni aika todella nopsaan ja kotikin löytyi paloautojen,legojen ja pelejen alta, ihanaa ! Toki, nyt tilanne on taas jo hyvinkin toinen.-


V-Ä-S-Y-T-T-Ä-Ä !!!!! Tuntuu että voisin nukkua viikon, ja makean himo on siis aivan järkyttävä. Pakko siis saada tänään jotain makeeta juotavaa,ananaslimppari vois olla kova sana. Isäntä toi eilen pojille suklaalevyn, ja yhtään palaa en ole syönyt. Toki mieliala on sellainen että voisin vetää kolmella kädellä samaanaikaan, mutta pidän pääni. Ajattelin tänään vääntää lihapullia, fetaa ja basilikaa ja paljon sipulia.. KAUHEA MIELITEKO !!

Toinen ihmetystä herättävä tekijä on vuoto. Pientä tiputtelua, joka saa ajattelemaan, että noniin,nytkö se taas sitten alkaa. 14 päivän kierto olisikin mukava. Sen oon joskus jo kokenutkin, teininä koittaessani ehkäisykapseleita. Ei hyvä.. Toivon että tää on nyt vain jälkisoittoa jälkitarkastuksen koukinnasta. E- pillereitäkään en ole vielä hakenut, joten ei vielä sopisi nyt vuotamisenkaan alkaa. Kyllä naisena olo sitten vaan on mukavaa ( NOT ).

Huomena alkaakin sitten taas uusi viikko,uusine kujeineen. Toivottavasti terveys kohenee,ettei mene koko viikko horroksessa. Pojathan lähtee taas perjantaina isälleen kahdeksi viikoksi, joten olisi mukavaa olla tolpillaan tämä taas toistaiseksi viimeinen viikko. Miten onkin aika mennyt niin nopeaan tahtiin.
Laskin tänään, että Kaapokin olisi jo toista kuukautta vanha, mikäli olisi täällä keikkumassa meidän joukossamme.. Vaan, eipä ole keikkumassa, on jossain ihan muualla. Koskahan senkin oikeasti ymmärtää? tämän koko tapahtumaketjun? Ei varmaan koskaan.Ainakin siltä tuntuu. Ikävä on yhtä kova, jokaisena päivänä.


Emme ole vielä poikenneet hautausmaalla. Mukamas ollut muuta tekemistä.. Tekis mieli laittaa parvekkeelle illalla kynttilä, mutta muistin, että veimme loppiaisena viimeiset haudalle.. Piäisi siis ostaa uudet. Olen tässä miettinyt että onko tapana kesällä polttaa haudalla kynttilää ? En ole koskaan tullut ajatelleeksi. Katsooko minua joku vinoon, jos niin kesällä teen? Myydäänkö kesäisin edes hautakynttilöitä? Miten en ole ikinä kiinnittänyt tälläiseen asiaan huomiota. En siis yhtään tiedä. IKÄVÄ IKÄVÄ IKÄVÄ IKÄVÄ IKÄVÄ !!

Ja monon pirulainen.. tänään se on pakko kaivaa jostakin. Se jäytää kokoajan takaraivossa vaikka kuinka koitan olla ajattelematta, ja mietin että kyllä se pian vastaan tulee. Mutta eihän se tule,kun ole tullut tähänkään asti. Pitää vissiin tanssia tässä joku mono-tanssi ja odotella että se jostakin osuu silmiin. Sitä odotellessa on pakko taas kerran keittää kahvia.. Voisi olla jo yö, että pääsis nukkumaan. Yö jäi jotenkin ihan kesken..

                     Kettu kuittaa..