Elämän kevät.

Taas mennään. Nimittäin " uuden " luurin armoilla. Päänsärky on huima, ja ressii pukkaa. Taas ei mikään menny niinku strömsössä.
Kuten ehkä jo jossain mainitsinkin, läppärini oli ja meni.. pimeni, sumeni.. tuusana.. PASKANA! Heti sen jälkeen sitten puhelin alko temppuileen, akku kuumeneen ja sitä rataa. Niin, ja puheluthan se on katkonu jo muutaman kuukauden.
Tänään sitten sain myytyä sen varaosiksi, ja löysin itelleni lumian, käytettynä toki, koska vaikka köyhän ei pitäsi ostaa halpaa, kalliiseenkaan ei oo varaa.
Ja kas, kun puhelin sitten saapuu, tajutaan että eihän mun sim- kortti mene sinne koska se vaatii pienemmän version. VOI PERSE. Koskaan ei ikinä mikään toimi lähellekkään niinkuin toivois. Nyt on sitten mies liikkeessä kyselemässä, josko mitenkään sais mun kortin oikean kokoiseksi.. Nähtäväks siis jää tämäkin. Ja pessimistinä jo lähes arvaan asian laidan.

Ulkona on jo kovin kesäistä.. Ja koivuissakin on jo isot hiirenkorvat.. Kesä siis on just kohta täällä. Meillä sisällä on kesäisin tosi kuuma.. läkähdyttävän kosteeta ja kuumaa. Ja sen alkaa nyt sitten jo huomata. Tuntuu että kun olen nyt taas päässyt valittamisen makuun, voisin siirtyäkkin sitten jo syksyyn. Ei meinaan motivaatioo herätä laisinkaan hyttysetkään.. Paukamia nimittäin on jo jalat täynnä. Miks nekin jo perseilee?

Muuten onkin elo sitte melko jalkapallo pitoista. Tosin, Jesse on nyt kahden viikon tauolla urehilusta, koska reisi on revähtänyt... tulehtunut... ja krampissa. Mutta Ronilla reenejä riittää, ja isäntäkin sitten käy valmentamassa harva se hetki.
Itse olen ollut lasten kanssa puistoilemassa, ja kuinka ollakkaan, olenkin jo saanut itselleni aikaiseksi ravun punaisen värin . Ei se kauaa, eikä paljoa vaatinut. Ihana toi meidän lähes takapihalla oleva uusi leikkikenttä.Siitä on pakko antaa kyllä elämälle plussaa.

IHANAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA !!! Kesäkuvat on kyllä aina niin mukavia. Niissä on aina ihan eri tunnelma kun talvella otetuissa. Tosin.. Nyt ei juurikaan edes se nostata mieltä =D
Illalla on puhteena tosiaan muutamat reenit, ja sitten pääseekin jo melki nukkuun. Eilen vedettiin pikkumiehen kanssa päikkärit, oli pakko. Ooltii kummatkin niin väsyneitä että oksat pois. Kesäaikaan, vielä huonommin kuin talvisin, on kauheen vaikee muuten mennä ajoissa nukkuun. Näin aamusin sen sitten huomaa.. Kun herätys on seisalta.Mutta ei se mitään.. Onhan se yö pian taas jo !

Mutta sellasta tänne meille. Ei siis mitään suurempia ihmeellisyyksiä.Arkee ja mekkalaa, siitä se melki sitten koostuu! Mutta siitä en valita, kohtahan me taas kökötellään täällä kahdestaan. Ja ajatelkaas muuten, koulujenkin kesälomat on melkein jo ovella..

Kesäisiin ja koiramaisiin tunnelmiin.. Jään kauhulla ootteleen sim-kortin kohtaloa!

Kettu kuittaa!