. 
KUUUUUUUUUUUUUUUMA PERKELE!!
Niinon taas ilma sellanen että ei oo ihmiselle tehty. Hiki valuu ja suihkukaan ei auta. En valita,mutta valitan silti, kun tuntuu ettei jaksa ees hengittää. Taas on luvattu ukkosta,kovaa tuulta,rankkasadetta ja mitä kaikkee muuta, mutta kakat, ei oo näköpiirissä. Aamulla suht toiveikkaana nosin ylös.. ja hiivin parvekkeelle, valmiina kohtaamaan satee ja kylmän viiman. Mutta ei.. Ei pilven pilveä, ei tipan tippaa.. AAAAAAAAAAARHG!!
Muuten on ollut melko samaa kuin aina. Lapset on isällään ja meillä elo on hiljastakin hiljasempaa. Ja kun on kuuma ni ei oikeen jaksa ku nuokkua päivisin.Mistä sitten on tuloksena taas se, että on tullut useesti nyt valvottua pitkälle yöhön.. Ei hyvä! Muuten on tunnelmassa jännistystä ja odotusta, olen näet lähdössä elokuussa etelään. ( TIEDÄN,TIEDÄN.. Täältä kuumuudesta,isompaan kuumuuteen ). Ystäväni kanssa keräillään rahaa kasaan ja meinataan repästä äkkilähtö jonnekkin. Ihan sama minne, kunhan jonnekkin missä saa maata ja olla kaukana kotipölystä.Maanantaina pitäs mennä anoon uutta passia. Jösses,miten sekin on tehty kovin kovin hankalaks. Ihan kun ihmisten ei haluttas matkustelevan? Mutta niin. Se on siis melkolailla hoidossa siltäosin. Ihanaa päästä johkin. Vuosiin ei oo päässy eikä sitten varmaan ihan hetkeen pääsekkään. Ns. tauko omasta elämästä on paikallaan.Eilen se taas huomattiin. Sain puhelun matkaani liittyen läheiseltä tasolta, ja minun kehotettiin harkitsemaan, koska idea ei ole hyvä.. Niinpä. Minkäs sillekkään sitten teet? Minun mielestäni idea on loistava. Lähes täydellinen.Miksi sitä ei muut tajua?Mutta, siitä mieleni pahoittaneena oli koko päivä sitten melko mollivoittoinen. tuli katseltua telkkarista erilaiset äidit, ja pillitin silmät rakoilla tunnin. Mutta se teki kuule hyvää.Tänään on jo paljon parempi mieli, kun sai ikävää ja pahaamieltä purettua hetken.. Kyllä vaan niin pahaa tekee raskaudet ja synnytyket.. Sitä ei tiedosta, kuin aina hetkittäin.
Lapsiakin olis jo kova ikävä.. Vaikka viikko on kulunu tosi nopeesti, vaikka pojat lähti vasta maanantaina. Mutta silti...Lauantaina on muutes sitten esikoisen synttärit. Ajatella, että 11 vuotta on tosiaan kulunut. Ja miten paljon on siihen aikaan mahtunut. Ai että.. Äitin " pieni " :)
Mutta niin.. tämmöstä tänne auringon polttopisteeseen..
Jäänpä odotteleen rajuilmaa..
Kettu kuittaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti