Ja niin alkoi elämäni raskain matka, kun Enkeli tuli vierelleni pukeutuneena mustaan, ja haki taivaaseen mukaansa jo täysiaikaisen vauvani. " Muista, että olet aina ajatuksissani, vaikka käteni ei riitä ottamaan sinusta kiinni, ja halaamaan " Kaapo Henri Johannes <3 Terveiset sinne taivaaseen tv. Äiskä
lauantai 20. huhtikuuta 2013
31 vuotta..
Tänään vietellään synttäreitä. Onko olo nyt vanhempi ja kulahtaneempi? No, oikeastaan, heh! Väsyttää ainakin entiseen tahtiin, jonsei enemmänkin. Iltapäivää vasta vietellään, ja vieraat lähti, vanhempani siis.. Mutia sitten ei oo vissiin tulossakaan. Aamu alotettiin siivoomisella ja leipomisella.. Ei juurikaan ois huvittanu, mutta mieli oli hyvä kun sain aikaiseksi mokkapaloja ja persikkarahka piirakkaa. Onnistuikin suhteellisen kivasti. Tosin isä ja äitikin toi mukanaan jos jonkinmoista pullaa ja viineriä, joten nyt sitten hukutaan täällä herkkuihin..Mutta ainakin panostin :)
Muuten synttäripäivä onkin ihan tavallista arkea. Sitähän se on ollut jo varmaan 20 vuotta.. Ei mitään sen suurempaa hössötystä, samalla painolla menee, kuin mikä tahansa muukin lauantai. Meillä miesväki tuijottaa jo jääkiekkoa, ässät- tappara. Eilen oli vasta edellinen peli ja taas sitä tulee. Tuntuu että tulee jo koko jääkiekko korvista ulos, ja sitä rataa.
Äiti toi siskoilta tuollaset pussukat, toisessa oli jos jonkinmoisia hiustuotteita, ja otisessa kasapäin toisen siskon vanhoja aarteita, hienoja tyynypäälisiä esimerkiksi. Vaihtu heti sohvatyynyjenkin ilme, kertaheitolla. Hyvä mieli tuli siitäkin.
Isän ja äitin kanssa käytiin sitten koko porukalla syömässä, pitkästä aikaa. Sekin oli varsin mukavaa vaihtelua tähän arjen keskelle.
Ulkona on muten ihana ilma, aurinko paistaa ja on tosi lämminkin. Leskenlehtiäkin näin ojan pohjilla.. Kesän on siis pakko olla jo lähellä!
Sain meidän perheen vannoutuneilta ässät- faneilta lahjaksi ikioman tappara-nallen =) Otus on tosi nöpönen ja kiva kun saa jotain omaltakin väeltä. Ja nallekarhuthan on tunnetusti ollu aina tervetulleita meidän huusholliin. Välillä tosin on ollut pakko jo luopua vanhoista välillä, kun tuntuu että huushollissa ei juuri muuta olekkaan.
Tänään ois ohjelmassa vielä sitten vaatteiden kattelemista.. Äiti oli siivonnut vaatekaappejaan ja toi ison kassillisen paitoja. Saan katella läpitte ja viedä sopimattomat johkin missä niille on parempaa käyttöö. Meinasin sitten viedä ne seurakunnalle lahjoitettavaks, mikälisikäli pussiin nyt jää jotain sellasta.. Nopeesti niitä jo vilkasin niin siellä on yllättäen varsin mukaviakin löytöjä.. Yöpaidoiks ainakin pääsi heti jokunen.
Uuten tukkaan oonkin jo melkoisen hyvin tottunut. Omaa väriä tosin puskee joka suunnasta, mutta se on vaan hyvä koska suunnitelmissa on saada kokonaan oma väri takasin. Mustasta kun ei kovin tasasta paluuta vaaleeseen oo, paitti kasvattamalla.. Aamut tosin on melkoisia katastrofeja.. Hiukset on yhtenä klimppinä kohti avaruudellisa sfäärejä, eikä tukkaan oikeen tehoo muu kuin suihku =) Mutta otan sen vain positiivisena sykäyksenä.. AInakin tulee käytyä pesulla useesti !!
Katsokaa ja ihastelkaa.. Aamumalli, ihan siis huippuluokkaa, vai mitä ootte mieltä? =D No, ihan kivan siitä sai, kun tosiaan kouluttti suihkulla ja harjalla. Oon kyllä tosi tyytyväinen.
Huomenna meillä ois tarkoitus mennä Kaapoa moikkaamaan. Pikaiset terkut lähetinkin jo kun ajettiin syömään mennessä hautausmaan ohitse. Onhan se hassua, että vasta muutama kuukausi sitten, olin varma että vietän synttäreitäni vauvan kanssa.Elämä kuitenkin päätti toisin. Hautausmaaltakin oli jo lumet sulanut kokonaan, on tehnyt ihmeitä vesisateet ja tuulet, ei oo paljoakaan meinaan talvesta jäljellä,onneksi. Voi mukamas kuvitella että lumen mukana suli puolet ikävistä asioistakin. Niinhän se toki ei ole, mutta itseään on niin kovin helppo huijata. Tai ainakin yrittää huijata.
Ni, tänään kuitenkin koitetaan olla synttärimielellä ja huomenna sitten palaillaan pätkittäin odottamaan seuraavia synttäreitä joihin on taas vuosi aikaa. Uskaltaako sitä edes kuvitella mitä vuosi tuo tullessaan? Mennyt vuosi kuitenkin sisälsi niin kovin paljon. Paljon iloa, ja paljon myös sitä surua. Enemmän kuitenkin ehkä sitä jälkimmäistä. Ei siis voi kuin toivoa, että suunta on ainakin tässä mielessä ylöspäin..
mutta, menempä sivaltaan palan persikkapiirakkaa............
Näihin kuviin,
Synttärikettu kuittaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olipa ihana ja aurinkoinen syntymäpäivä :) Vielä ehdin onnittelemaankin! Joten onnea!
VastaaPoistaKiitos oikein kovasti ja paljon :) Aurinkoa on piisannut :)
VastaaPoistaOnnea Satu ♥
VastaaPoistasöpön nallen oot saanu :)
Kiitos Paljon : )
Poista