Kissamaisia sunnuntai- huomenia itte kullekin :)
Hereillä ollaan taas, vaikka tuntuu että en o nukkunu juurikaan ollenkaan. Isäntä kuorsas ja meuhkas unissaan puoli yötä, ja sen mitä oli rauhallista, minä katselin unia mitä ihmeellisimmistä asioista ja hikoilin. Näinkö vaikuttaa ellerit? Oli tietty siis pakko avata ikkunaa raolleen, jonka takia sitten palelinkin sen lopun ajan mitä olisin voinut nukkua :) Mutta, illalla sitten taas uus yritys.
Täällä vielä osa lapsista nukkuu, mutta nuorimmainen on hereillä ja pirtenä, isäntä yrittää heräillä kahvi mukin kanssa nuokkuen. Kohta pitänee siis itsekin laittaa puuro tulille ja herätelä loppu kansa, sillä aamupäivällä on arvatenkin taas jääkiekkoa.
Yö tosiaan meni katsellessa ihmeellisiä unia, ja Kaapokin taas unissa vilahti, hengissä ja oikeinkin hyvin voivana. En kyllä enään muista mitä unessa varsinaisesti tapahtui, muistan vain että se oli unista kaikki normaalein. Miten sitä onkin alkanut taas näkeen niin outoja unia nukkuessaan?Lieneekö sekoaminen olevan lähellä vai mistä moinen johtuu.
Huomenna sitten alkaa taas arki ja arjen puuhat. Mitenhän sitä itse piristyis? Jotenkin on taas jäänyt paikoilleen junnaan.Mietin että voiko se johtua pillereistä? Alitajuinen väsyminen ja saamattomuus. Ei huvita, eikä nappaa ja kokoajan olisin valmis pienille unille, miksei isommillekin. Ei kai voi kun toivoa että se tästä taas tasottuu ja jaksan taas tarrautua kiinni kotihommiinkin, joita nyt viikonlopun on onneksi hoidellut mies..
Vesi tippuu räystäältä, kuuluu keittiön ikkunassa ropisevan alas.. Ihanaa! Vaikka muuten kyllä on melkoisen harmaata. Tänään pitäis pakkailla osa niistä Kaapon vaatteista, kun vaan sais alotettuu, vaikka eihän sillä mikään kiire oo. Taisin muuten nähdä unta myös että olen raskaana, juurikin muistan unessani tehneeni raskaustestin.. Noh, eipä tarvine testailla vielä hetkeen.. Mutta, onhan se onneksi muutaman päivän päästä jo maaliskuu, joten selkeesti siis ollaan jo lähellä alkusyksyä? Muahahahahaahahahhaahahah !!! Tai sitten vaan koitan epätoivoisesti kuvitella niin.
Lepposaa lököttelyä, kuten kuvakin jo kertoo.. Meillä on vissiin kaikki ollu rennolla mielellä koko viikonlopun :) Sängytkin on ollut sujuvasti petaamatta, mutta eipä se oo ketään hidastellut eikä haitannut. Oltinhan me lomalla. Mistä tulikin mieleeni, että niin se vaan äitiyslomakin vetelee loppujaan.. Vaikka hassulta tuntuu ajatella olevansa äitiyslomalla, ilman sitä pientä vauvaa mitä kuuluisi hoidella. Mutta, vielä jokunen viikko ja sit on sekin loma purkissa..
Mutta eipä siinä taas sen erikoisempaa, puuroa tulille ja joukkoja hereille että saadaan hallittu kaaos taas pysyyn pystyssä ;)
Muksaa sunnuntaita :)
Kettu kuittaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti