Illalla iski ihan mahdoton ikävä taas Kaapoa. Järjetön rakkaus ja ikävä, ja mieletön tarve ymmärtää että miksi.. Jos saisin valita, toivoisin että sitä tunnetta "miksi" ei enään tulisi, koska tiedän etten sitä koskaan saa tietää. Kaapon tavaroita eilen haki täti omalle vauvalleen, ei mitään suurta ,mutta annoin äityspakkauksessa olleita vaatteita ja tavaroita. Saanhan minä sitten aikoinaan uuden, mikäli tarvitsen. Mukavaa ja jollain tavalla tärkeää olla avuksi toiselle, joka on nyt siinä tilanteessa missä
minäkin joskus olin..
Eilen myös päätin, etten syö ellereitä kuin nämä kolme laattaa, koska huomaan että ne tekee mut varsin väsyneeksi. Plus, että kun tuo kolmas laatta loppuu, on Kaapon syntymästä sitten jo se puoli vuotta. Pätetty, joten sitä ei oikeastaan tarvitse enään miettiä. En jaksa tätä väsymystä. Ihan kuin olisin raskaana, voisin nukkua kokoajan ja kaikki tuntuu lähes mahdottomalta tehdä.. Hermot menee!
Jaaha, makuuhuoneen ovi raottui ja mies käveli sieltä ulos.. Heräs, ihme kyllä oisena. Seuraavaksi varmaan kömpii mininen mies sieltä hereille.. Jännittää tuo kerhoon meno, että miten mahtanee sujua. Tiistaina kun se jäi meiltä väliin kun napero oli sen verta kovassa flunssassa vielä. Noh, toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Onneksi se ainakaan ei kestä kuin sen kolme tuntia, mikäli mönkään menee sinne jääminen. Kaikkea sitä ihminen saakin elämässään jännittää.
Ajatelkaas.. Huomenna on jo maaliskuu. Eilen ilma oli tosi keväinen, ja silti on luvattu taas uutta lumimyräkkää ja kovia pakkasia. Kyllä se kevät ny kunnolla antaa odotuttaa itseään. Toisaalta hyvä, koska en millään jaksais esim pestä niitä
ikkunoita, mistä auringon valo ei varmaan kohta pääse läpitte, kun ovat niin likaiset.. Mies on taas viikonloppuna lähdössä mäkkeileen, eli siis hommiin, ja minä jään yksikseni kotiin.. Jos sitten vaikka innostis kunnolla ja jynssäis huushollia.. Lattialistatkin huutaa moppia ja tolua. Saas nähdä..
7.45 Näyttää tietokoneen kello. Aamu siis edelleen :) Mietin jo mitä pukisin päälleni, en ole tainnut muutamaan päivään ollenkaan poistua torpasta.. No tänään sekin sitten korjaantuu tuolla kerhoreissulla.Kauppaankin pitäis mennä.. Pitää hakea sunnuntaiksi se kynttilä, että saa vietyä kappeliin, samalla kun silloin sunnuntaina menen sinne kirkkoon kuulutuksia kuunteleen. Tai voi olla että menenkin itsekseni vaikka jo lauantaina. Riippunee pitkälti kelistä, ja siitä millä mielellä sitä minäkin päivänä heräilee. :)
Puuro pitäis pistää tulelle, ja pakata minin kerhoreppu, niin ja mikä tärkeintä, uusi eväsrasia :) Pienet eväät kun kuuluu aina ottaa kerhoon mukaan, niin ajattelin sinne tänään pakata banaania ja mandariinia, niistä " Himppu" tykkää.
Ruokaa tarvis toki muutenkin miettiä, syödä sitä tarvinee sitten kaikkien kun koulut ja kerhot loppuu. Kauheen vaikeeta vaan miettiä mitä tekis, ettei aina pureskelis makaroonia tai lusikoittis soppaa.
Ja huominen kun koittaa niin lapset lähteekin sitten isälle ja hiljaisuus saapuu seuraks. No, mutta jos sitä sitten taasen sitä oikeaa perjantaita odotellessa vaikka liikkuis ulkona ja tamppais matot ainakin kertaalleen, jospa se kevätkin sitten paremmin uskaltais apajille :)
Muuta.. Aamuiset terveiset täältä..
Kettu kuittaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti