Kevättä rinnassa..
Aamu oli tänään varsin tahmea. Jostain syystä olen parina viimeisenä yönä nukkunut melkoisen levottomasti, ja aamusta ei jaksais millään raahautua sängystä ylös. Mutta eihän se auta.. Noustava on, ja hyvin se siitä,kun vain alkuun pääsee.
Aloitin aamuni puurolla. Siihen on tullut suorastaan himo.. Ja muki kahvia, ilman sitä ei ala mikään. Keksin jo tovin syitä,miksi tänä aamuna minun ei tarvitse lähteä lenkille.Koko yön nimittäin satoi sakeasti lunta, ja sitä on tullut myös nyt päivällä.. Uskon silti, että kevät on jo varsin lähellä :)
Aikani itseni kanssa tapeltua, sain kuitenkin itsestäni irti, ja lähdin kävelemään. Lumikengät olisi kova sana.. Ei oltu vielä katuja keretty auraamaan, joten kahlata sai jotta pääsi eteenpäin. Mutta, kuten ystäväni aamulla minua tsempatessaan sanoi: " ajattele positiivisesti, isompi hyöty pienemmällä matkalla" Tämän siivittämänä tarvoin lähes hampaat irvessä.Mutta kyllä se kannatti. Mieli on hyvä, kun en jäänyt kotiin,kuten jo aamulla sujuvasti suunnittelin.
Ajatuksissa olisi tehdä ruoka valmiiksi jo huomiselle. On helpompaa olla sortumatta herkkuihin, kun on jo valmiina jotain mitä syödä. Saas nähdä, jääkö ajatuksen tasolle.
Postin tultua, sydän hypähti hetkeksi kurkkuun, koska sain kirjeen TYKS:istä. Ajattelin automaattisesti että noniin, nyt sieltä tulee lapsivesipunktion ja ruumiinavauksen tulokset, vaikka tiedänkin, että ne tulokset saan jälkitarkastuksessa, joka muuten on jo ensiviikonlopulla.Minne aika oikein juoksee? Kirjeessä oli uusi aika kriisipoliklinikalle.Edellinen aikahan peruttiin.. Ihmeen äkkiä tuli uusi, ja sekin on jo ensiviikkolle,itseasiassa jo maanantaille. En tiedä, haluanko aloittaa viikkoani käymällä läpi taas kaikki asiat ja tunteet.. Kun viikon joudun kuitenkin lopettamaan näihin edellämainittuihin tuoksiin. Jälkitarkastus kun on perjantaina. Etukäteen jo jännittää.Oikeastaan enemmän kuin mikään muu. Saanko jotain syytä.. voiko syy johtua minusta, tai miltä tuntuu jos mitään syytä ei ole. Ajattelen, että ajatus olisi helpompi selättää, jos olisi olemassa joku konkreettinen syy, Miksi näin tapahtui. Toki toivon samalla, että syy olisi korjattavissa, seuraavaa mahdollista odotusta ajatellen. Mutta mene ja tiedä.. Parempi kun ei valmiiksi ajattele, mutta eihän sitä voi oikein pois sulkeakaan, varsinkaan kun päivä on jo lähes käsillä.
Ihanaa kun edessä on kevät. Vaikka talvi on mennytkin lähes muitta mutkitta,noin niinkun liikkumisen kantilta ajateltuna, olisj o mukava kun lumi sulais ja tulis pajunkissat. Niin, ja synttärit :) Vanhenemista vissiin ei voi hidastaa,skippaamalla taakse,tai eteenpäin.
Kesä taas tuo tullessaan mökkeilyn ja lasten synttärit.Kyllä aika vaan kuluu kovin nopeaan tahtiin. Että kai sitä sopii vielä nauttia näistä lumikinoksista, eiköhän ne tuosta pian oikene, ja sula kuitenkin pois.
Huomenna onkin edessä taas erilainen päivä.. Mennään lasten isän kanssa tutustuun minimiehen tulevaan kerhoon .Hienosti kutsuvat sitä alkupalaveriksi :) Käytettäköön siis sitä nimeä. Mukavaa, että on siis vaihtelua, itse tosin jännitän.. On aina ollut lasten hoitoon jättäminen niin kovin vaikeaa olevinaan. Mutta, onneksi vielä ei tarvi, ja mennäänkin kahdestaan sopimaan päivät ja kuulemaan, mihin ollaan päämme pistetty. Ja mukavaa seuraa muutenkin.. Koiran merkeissä, mutta siitä sitten myöhemmin lisää :)
Mutta hei.. Kivaa keskiviikkoa sulle.Ja kohta onkin perjantai, ja se tietää sitä että poikaset palaa taas kotiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin !!! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti