lauantai 12. tammikuuta 2013

Pureva pakkanen..



Lauantai alkoi melko kiireisessä tunnelmassa.
Koko yö oli taas lähes vitsi. Kun ensin nukkuun meneminen kesti ja kesti, niin sain herätä ensin tappeluun ( Joka siis meidän kulmilla ei ole ollenkaan tavatonta, miksi edes siis yllätyn? ), jonka lopulta hoiti kasa poliiseja.. jonka jälkeen taas nukahdetuani, heräsin naapurin soittoon. Pienessä kaljassa, avaimet hukassa.. niin, koko naapuri hukassa, eihän minusta ollut apua, koska hän ei osannut kertoa edes olin paikkaansa. ( tämäkin on lähes normaalia, joten.. ei pitäisi yllättyä tästäkään )..

 Kun sitten viimein rauhottui, sain aamulla herätä JÄLLEEN puhelimeen. Miksi, oi miksi en laittanut sitä yöllä jo äänettömälle ?! 
Samainen Naapurini oli loukannut yöllä jalkansa, ja tarvitsi kyytiä terveyskeskukseen.. Minä tulen, minä autan.. Miksi on niin vaikeaa joskus sanoa ei?
Eikun ylös, vaatetta niskaan ja autoa elvyttämään.. Yöllä on ollut kova pakkanen. Koska minulla kesti, naapurini oli jo klenkannut päämääräänsä ja lupasin tulla hakemaan. Mutta, kuinka ollakkaan, auton lukot olivat umpijäässä, ja vaikka minulla oli suht lämmin uudessa ihanassa puvussani, lukkoja se ei siltikään sulattanu. Tulta,lukkosulaa.. ja mitä tapahtuu? Ei mitään. ( Mikä TÄMÄKÄÄN  ei ole mitenkään tavatonta, miksi siis yllättyä tästäkään? ) Eikun laittamaan viestiä, että en pääsekkään, kiroten mielessä shokkiherätystä, pukemista ilman kahvia ja sormien palelluttamista pakkasessa..
Ja eikun kotiin.. Riisumaan, ja kuvittelemaan että vasta heräsi.. Onnistuu melkein. Mutta vain melkein, koska huomaan ilokseni että minua väsyttää... väsyttäää ja väsyttää... Mutta ei auta, kahvia naamaan ja kohti loppu päivää.

Tänään ohjelmassa on valokuvien teettämistä, ja leipomista. Saadaan tänään appiukon autoa lainaksi huomista retkeä varten, joten ajattelin leipoa kiitokseksi suklaisen kuivakakun, Onnistumisestahan ei ole takeita, mutta.. Ajatus tärkein? :) Sanotaanko näin, että toivotaan parasta, ja pelätään pahinta.
Muuten tänään on varmasti normaalia hiljaisempi päivä, sillä paras, ja lähes ainoa ystäväni täällä, lähti retkeilemään omien vanhempiensa luokse, viemään lasta hoitoon. Heillä on edessä niin kutsuttu paratiisi viikonloppu <3 Parisuhteen hoitoa, kirieisen arjen keskellä.

Mutta...
Selasin vahoja tekstiviestejä kun vaihdoin puhelintani, ja löysin sieltä mukavan ajatelman, joka mielestäni sopii keventämään myös lauantaita. Siihen onkin hyvä lopettaa! 

Hyvää Viikonloppua <3

Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liia kilt.
Ku sää sano mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hilja, o suns jotta kummallist.
Jos sää annat, sää ole helppo nakki. Jos sää pihtaat, haetaa jolta muult.
Yritä täsä sit olla!


2 kommenttia:

  1. Muah! Olikin varsinainen paratiisiviikonloppu. :D Olo on ku rekka olis päälle ajanut. :D Mut noin muuten oli ihan kivaa. :P

    Kiits hani, säkin oot niin tärkee mulle. <3

    VastaaPoista