Sataa sataa ropisee..

Keskiviikon, keskipäivä. Ainakin lähes.

Vettä sataa taivaan täydeltä, mutta iltapäiväksi on luvattu kovaa lumimyräkkää ja 15cm lunta.. Tarvisko sitä ny sitten enään tulla,kun lumi on jo niin hyvin lähteny kuitenkin sulamaan? Harmaata, märkää, mutta linnut laulaa kovaa ja korkeelta. Todella toivon että ne vaistoo jo sulavan lumen ja aurongonpaisteen.Ehkä jopa hiirenkorvat?

Monofarssi on ohitse !! Vihdoin. Tosin ei ollenkaan halutulla tavalla. Eihän niitä sitten mistään löytynyt, ja täysi mysteeri on edelleenkin se, että mihin ovat haihtuneet. Eilen sain sitten tarpeekseni etsimisestä ja ahdistumisesta niiden saralta, ja rohkaistun ilmoittamaan myös monot juuri ostaneelle isälle, että hukassa ovat! Suuremmitta kivuitta onneksi meni, ja kun hän perheensä kera oli ostoksilla, niin löysi sitten pojalle uudet monot, maksajana toki minä! Noh, mitä tästä opimme? Tuskin mitään, mutta seuraavat monot ehkä naulataan seinään. Niinkuin myös hokkarit, sukset ja hanskat, joita muuten sitten etsittiin tänään, kun todettiin eilisten olevan litimärkänä korissa..HHmm.. Onneksi olin aamulla vielä niin unessa, ja makasin sängyn pohjalla, kun isäntä valjasti poikapuolensa kouluun.. Ei siis tullut hermostuttua " turhaan ".

Flunssakin on saanut uuden olomuodon, nimittäin kuivan yskän. Hetken jo kerkesin riemuita, että tälläkertaa sitä ei tule, koska nuha muuten on jo hillitympi, mutta eikös se eilen sitten alkanut maate mennessä.. Puoli yötä meni yskiessä ja tuntui että pää vähintään repeää, jos ei räjähdä. Yöunet siis meni siinä, onneksi tosin vain minulta. Aamulla kyllä heti huomasi, että yö ei mennyt niinkuin strömsössä. Ehkä ensiyönä..? Yskä vaivaa aina kauan silloin kun se minut saavuttaa, joten en ole kovin luottavaisin mielin, mutta toivomastahan ei kukaan onneksi estä.

Kaapon kaappiin vilasin tänään.. Se on mennyt vähän sekaisin, kun etsittiin sitä halvatun monoa. Hetken huomasin ajattelevani, että pitäisi siivota sekin, kunnes taas todellisuus koputti olkapäälle. Hetken aikaa piti hypistellä pieniä housuja, ja myssyä, jonka otin jo valmiiksi esille hyllylle, ajatuksena pakata se mukaan sairaalaan sitten kun Kaapo syntyy. Hyllyllehän se sitten jäi.. Keskimmäinen poika eilen tokaisi, että äiti, Kaapon vaatteet on vieläkin täällä kaapissa säilössä.. Tokaisin sitten vain, että joo, se on Kaapon kaappi, että ne odottaa siellä sitten seuraavaa. Se tyydytti vastauksena poikaa, joten asia onneksi jäi sitten niille teloilleen. Voi huokaus..

Lapset menee taas tänään totuttuun keskiviikko tyyliin mammailemaan. Luvassa on kylpyä ja mamman hyvää ruokaa ja seuraa. Jospa itse sais vähän torppaa kasaan sillävälin? Tai sitten vois jatkaa kutomista, mikä on nyt muutaman viikon ollut tauolla. Kaulaliinaa kaulaliinan perään olen kutonut, siihenkin jää koukkuun.. Mutta oivaa ajankulua sekin. Joulunalla kulutin aikaa leipomalla kymmeniä kuivakakkuja..Mikälie mielenhäiriö sekin ?

Pääasia kai on, että on jotakin tekemistä. Uniinkin taas on eksynyt vauvat.. Milloin Kaapo, ja milloin hoivaan jotakin toista vauvaa. Mistähän sekin johtuu? Välillä se on mukavaakin, mutta juuri nyt se tuntuu melkoisen ahdistavalta. Tekisi mieli anoa virkavapaata vauvoista. Tympii odotella että aika kuluu, että voi taas yrittää, ja pelätä että mitä tälläkertaa menee pieleen. Raskautuminen ei ole koskaan minulla ollut ongelma, eikä ongelmia muutenkaan ole ollut, kuin nyt tässä uudessa avioliitossa raskauksien kanssa. Mistälie sekin johtuu. Onko joku jossakin sitä mieltä, että en tarvitse enempää lapsia.. No, oli miten oli, koitan olla silti lannistumatta, ja aion vielä näyttää sille jollekkin, mistä kana pissii !!!

Illalla napsasin kuvan poikalapsista,jotka innokkaana kokkasivat pannaria.. Pannaria tuntuu nyt tulevan jokatuutista, mutta enmpä hennonnut kieltääkkään, kun oli tekemisen puute, ja kovin halusivat leipoa =) Jauhoa toki löytyy edelleenkin kahvinkeittimestä ja seinästä, mutta mitäs pienistä. Pääasia, että kivaa oli.. Jospa tykkäisivät sitten vanhempanakin puuhailla ruuan parissa. kuvassa nuorin 3 vuotias ja keskimmäinen 8vuotias. Vanhinta ei nää hommat oikeen tunnu kiinnostavan, tietokone on se ykkösjuttu siellä..

Mutta mitäs sitä muuta kun kuluttamaan päivää eteenpäin.. Sitä lumimyräkkää ootellessa. Menisköhän se ohitte jos oikeen kovin toivois??

Kettu kuittaa..