Teetä ja sympatiaa..

Uus viikko, uudet kujeet..

Ihanan mukava ja lepposa päivä oli sitten koko eilinen. Myöhään meni, mutta haitanneeko tuo, pölypallot kyllä joutaa kotona odotteleen :)

Käytiin siskolla, ja olipas niin kiva nähdä. Tajuttiin kumpikin että on kauheesti aikaa kun on nähty. Sisko päivitteli mun hiusten kasvua, ja kun mainitsin, että ei vaan o nähty, niin sekin muisti,että on kulunut jo ihan liian pitkä tovi edelliskerratsa. Mutta tästä tsempataan, ja poiketaan varmasti kyllä useammin ! Oli mukavaa juoda kahvia, ja mutustaa muutama fanipala ;) Sisko tosin purnas kun vein herkkuja kun koitta alaihduttaa ( mokomakin luuviulu ) , mutta sanoin että suotakoon anteeksi pieni hyvä, suuressa pahassa maailmassa. 

Laihdutuksesta puheenollen.. Olen itsekin alkanut liikkumaan, toiveena olisi, että liikaliha sulais ees vähitellen. Laihaahan musta ei ikinä saa.. ne on ne isot luut ... ;) Mutta Kaapon kuoleman jälkeen, paino on pudonnut kuin itsestään. Surulla on mun tapauksessa tapana sulattaa läskiä. Sain eilen äidiltäni mukaani valokuvan, joka otettiin jouluaattona Kaapon haudalla..Siitä huomaan vasta itsekin,kuinka farkut on jäänyt isoiksi ja suorastaan lököttää. Ei niin kaunista, mutta muuten hyvä kuva minusta, kun ajattelee millaisia ne yleensä ottaen on :) Ei oikein ruoka maita, paitsi nyt liikkumisen myötä on alkanut tekemään mieli kaikkea terveellistä.  Tänään raahasin mieheni mukaan kävelylle. Mukavaa kun on seuraa, toki hänen kävelytahtinsa on vielä nopeampi kuin minun, mutta eipä se liiemmin haitannut. Mukavaa kun toinen tsemppaa, kun itsellä meinaa panokset loppua. Tunti meni kuin siivillä raittiissa ilmassa. Ja vaikka lähteminen on aina vaikeaa, kyllä on kovin palkitsevaa kun saa itsestään irti. Ihmeitähän en ole odottanut elämässäni enään vuosiin, mutta jos pikkuhiljaa,oman mielenkiinnon mukaan..Saa ainakin happea, jos ei muuta :) 
Keskimmäinen poikanikin nähtiin, Jesse. Jesse oli välitunnilla ja juoksikin heti kysymään meidät nähdessään ,että montako yötä vielä on, kun tulevat keille! Neljä.. NELJÄ ja saan lapset taas kotiin :)

Tän päivän ohjelmassa on ruoan laittamista, ja lastenvaatteiden setvimistä. Siskoni, jolla on vuoden vanhemmat kaksoset kuin minun vanhin poikani, antoi meille kauhian kasan vaatetta matkaan. Tarvii siis tutkia mitä pussista löytyy ja raivata kaappiin tilaa. Muksaa :) Huomenna onkin ajatuksissa viedä Kaapolle kynttilä.. Mielessä on joka päivä, vaikka ei joka päivä käykkään. Äiskän pikkumies <3

Mutta tällästä tänään.. Uuteen viikkoon hyvillä mielin.. Jos nyt hetki teetä, ja sympatiaa ja jalat kohti kattoa <3

Mukavaa viikkoa myös sulle!